Tullako vai eikö tulla?

Koska siveysvyö tuntuu olevan lukijoiden keskuudessa suosittu aihe, ajattelin kirjoittaa hieman enemmän orgasmien kontrolloinnista.

Meillä tähän nykyiseen järjestelyyn, jossa minä päätän, milloin ja miten orjani saa tulla, päädyttiin kokeilujen ja keskustelujen kautta. Minulla oli tarve kontrolloida orjaani koko ajan enemmän ja hänellä taas tarve antautua täydellisemmin. Aloitimme orgasmien kontrolloinnin siis kokeiluna ja yhteisymmärryksessä.

Naisena koin saavani todella merkittävän osan orjastani hallintaani, koska kyllä se kyrpä vaan on vähän joka miehen kallein aarre. Tiesin heti alusta asti, että orjani huvin vuoksi runkkaamiset oli runkkailtu. Se jatkuva oman elimen räplääminenkin saisi jäädä ja kädet vapautuisivat tärkeämpiin tehtäviin. Hän tulisi vain silloin, kun katsoisin sopivaksi. Ja kuten olen aiemminkin maininnut, uskon, että tulemisella ja miehen palvelualttiudella on vahva yhteys. Mies, joka saa tulla vain harvoin, on huomattavasti innokkaampi miellyttämään kuin mies, joka tulee usein.

Siveysvyön käytöstä alettiin meillä keskustella melkeinpä heti sen jälkeen, kun olin ottanut orgasmiohjat käsiini. Se tuntui varsin loogiselta seuraavalta askeleelta, joka muuttaisi kontrollini huomattavasti konkreettisemmaksi. Orjanihan saattaisi helposti huijata ja runkata silloin, kun en ole paikalla, mikäli hänellä ei ole mitään esteitä. Siveysvyö onkin täydellinen este orjan ja houkutuksen välillä.

Orgasmien kontrollointi ilman siveysvyötä on kuin pelkkä sanallinen sopimus, jossa toivotaan parasta. Siveysvyön kanssa ei vain toivota parasta, vaan myös vaaditaan parasta ja pidetään huoli siitä, että se toteutuu. Rehellisyyden nimissä, kaipaan myös aina kaikkeen jotakin hyvin konkreettista – onnekseni tämä lähestymistapa sopii myös orjalleni paremmin kuin hyvin.

Paljon kaipaamaani konkretiaa saan myös tease and denial -leikeistä. Kontrollin tuntee varsin kouriintuntuvasti silloin, kun orjan tuo aivan kliimaksin kynnykselle ja sitten kieltää tulemisen. Tämäkin on niin paljon hauskempaa, kun orja on siveysvyössään.

Esimerkiksi sähköimpulssilaitteen käyttäminen on mahtavaa, kun orja on siveysvyössään. Kun sähköimpulssit stimuloivat hänen kyrpäänsä, eikä hänellä ole mitään kontrollia siitä, mitä hänen alapäälleen tapahtuu, on orja polvillaan edessäni.

Orjan näkökulmasta orgasmien kontrollointi on myös erittäin antoisaa (ainakin omalle orjalleni). Yksi keskeisimmistä asioista omalle orjalleni on se alistuminen, jonka orgasmien kontrollointi aiheuttaa. Hänelle oman sukupuolielimen hallinnan menettäminen on todella nöyryyttävä kokemus, joka tekee hänestä alistuvamman. Hän tietää itsekin, että on paljon parempi subi silloin, kun ei saa tulla.

Eikä tietenkään pidä unohtaa sitä, että on täysin eri asia tulla harvoin ja valtiattaren luvalla kuin usein ja oman harkinnan mukaan. Ei liene epäselvää, että harvoin valtiattaren luvalla tuleminen on paljon parempaa kuin usein oman harkinnan mukaan tuleminen.

-Kurittajatar

Top 5 suosikkikuritusvälineet

Ajattelin raapustaa muutaman rivin siitä, mitkä välineet ovat meillä tällä hetkellä suosiossa. Kuria voi pitää yllä niin monella tavalla ja niin monista syistä. Itse olen tiukan kurin edustaja, mutta samalla pirullisella tavalla leikkisä. Pidän siitä, kun voin kokeilla eri välineitä ja lähestymistapoja ja seurata, millaisia reaktioita ne saavat orjassani aikaan.

Tällä hetkellä top 5 listalta löytyy seuraavat välineet:

  1. Rottinkipiiska. Olen ehdottomasti piiskaamisen vannoutunut ystävä, enkä pane pahakseni laajaa välinerepertuaaria. Aina säännöllisesti joku väline vain tuntuu sopivan käteen paremmin kuin muut ja tällä hetkellä se on rottinkipiiska. Onhan ruoskan heiluttamisessa kivan dramaattista BDSM-fantasiahenkeä, mutta juuri nyt rottinkipiiskan armoton sivallus tyydyttää eniten. Onneksi näistä välinevalinnoista päätän minä, koska en usko orjani sijoittavan rottinkipiiskaa suosikkeihinsa. Taidanpa intoutua piiskaamaan eniten ja kovempaakin, kun kädessäni on rottinkia. Se on se ääni, se jälki ja jämäkkä tuntuma.
  2. Humbler. Orjalla on harvoin yhtä nöyrä katse kuin silloin, kun hän nököttää lattialla humblerissa. Niin yksinkertaisen nerokas keksintö pistää miehen kirjaimellisesti polvilleen. Ja en voi kerta kaikkiaan vastustaa kiusausta mennä vähän taputtelemaan niitä nätisti tarjolla olevia palleja. Vähän luunappeja, vähän raippaa, vähän läpsimistä – nehän ovat siinä ihan suorastaan tarjolla!
  3. Säkki. En tiedä juuri mitään kiihottavampaa kuin täysin minun armoillani oleva orja. Siksi ehkä innostuin aikanaan niin paljon orjani ”säkittämisestä”. Orja tiukkaan pakettiin, näkö- ja kuuloaistit pois ja sitten todellinen hauskanpito voi alkaa. Nautin siitä, kun orjani ei tiedä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Säkissä maatessaan hän on myös täysin voimaton tekemään mitään. Täydellinen kombo siis!
  4. Sähköimpulssisäädin. Viimeisin sadistinen ilonlähteeni on sähköimpulssit, tarkemmin ottaen oman äänen käyttäminen impulssien antamisessa. Sähköimpulssisäätimen sisäänrakennettu mikrofoni tekee sähköleikeistä entistä hauskempia. Kun näen orjani kärvistelevän kyrpäänsä kohdistuvien impulssien kanssa, lisään kierroksia koneeseen ja puhun mikrofoniin kovempaa, nopeasti vaihtuvilla äänenpainoilla. Mitä sietämättömämmäksi impulssit menevät, sitä enemmän minä kehrään kuin kissa.
  5. Häkki. Yksi perusvälineistäni on iso häkki. Se on käytössä varsin usein, koska se on niin monikäyttöinen. Voin työntää orjan sinne kärsimään rangaistusta, mutta yhtä hyvin voin komentaa hänet sinne vain koska pystyn ja haluan aikaa itselleni. Joskus orja saa viihdyttää minua leikkimällä koiraa, ja minne muualle tuhman pikku koiran voisikaan laittaa häntäänsä heiluttamaan kuin häkkiin! Kun orjan sitoo alasti häkkiin ja lukitsee häkin ovet huolella, tietää sieltä ulos tulevan varsin palvelualttiin ja miellyttämishaluisen subin.

Jokaisesta välineestä ja sen käytöstä voisi kirjoittaa vaikka omat postauksensa, mutta tällä kertaa tarjoilin vain vähän esimakua – kaikki on hauskempaa niin.

-Kurittajatar